Seppeleen joulukalenteri 2016
<< Takaisin Seppleen etusivulle
Luukku 3 ~ Anne
Jouluinen pikaruno!
Kirjoita ylläolevaan kuvaan liittyvä seitsemänsäkeinen runo. Tyyli on vapaa!
Tehtävätonttu-pisteissä osallistuminen 5 pisteen arvoinen.
Annen valitsema paras runo voittaa jouluisen tilauslinen. =) =)
Voittajat ja osallistuneet runot:
Aivan ihastuttavia runoja ja nyt olikin vaikea valita "voittajaa". Siispä linepalkinnot lähtevät tällä kertaa kahdelle: Pipsalle ja Salazarille! Pipsalla upea, syvä joulunrauhan tunnelma runossa ja Salazarilla monipuolinen runo, johon tiivistyy hienosti joulun henki. Kiitos kaikille osallistuneille! <3
Hanne:
Päivä pimeni illaksi,
yö paljasti tähtitarhat.
Pihalla paukkui pakkanen,
kuura kuvitti akkunat.
Olkipatja perustettiin,
tuotiin kasaksi karsinaan.
Nyt on humman hyvä hengähtää,
ratsun rauhassa rentoutua.
Salazar:
On ponilla massu pullollaan herkkuja,
lähettää keittiönväelle terkkuja
Sai jouluista purtavaa oikein hyvää,
mahtuipa päälle myös pari kauranjyvää,
huokaisee kylläinen popsija syvään
Joulu on kaikkien yhteinen riemu, antamisen aikaa
niinpä sai kanikin kokea näiden herkkujen taikaa
Emmy:
Pupun herkkupala
Jollekkin muulle
Pupun herkkupalanen
kovasti maistui
Suutahti vähän
ja löysi syyllisenkin
ponin torkkuvan
Pyry:
Pimeys viipyy yhä
Toi mukanaan kylmyyden
Tähtikirkkaan taivaan ja huuruavan hengen
Parasta olla siis sisällä
Lämpimässä ystävän kanssa
Täyttää vatsansa ja nukkua pehmeästi
Odottaa valon saapumista
Adalind:
Pimeys on laskeutunut
Joulun odotus taas alkanut
Ahneus ei selvästikään kannata
Eläinystäviä ei pitäisi syrjitä
Olkoon kaikki siis sovussa, rauhassa
Jakaminen on jo tässä vaiheessa parasta
Joulun taika se rauhaisa on välillä haurasta
Clara:
Lunta sataa ikkunan takaa
on tallin lämmössä hyvä olla
olkipatjalla ruokalevolla
vatsanpohjassa makoisia piparinmuruja
tai porkkanapaloja
kuinka vaan
on siinä hyvä olla.
Pipsa:
Sydänyössä ystävässä
nauttii toinen rauhaa
mut rinnas toisen
pettymys vain pauhaa
on viety aarre kallehin
on poissa päivin ikuisin
porkkanoista parhahin
Anni:
Poni elämäänsä tyytyväinen on
jänöjussi taas yllättäen porkkanaton
Ei joulun henki kai tätä oo
et on yks ja ainoo
joka tallityttöjen herkuista kasvaa painoo
Onneksi tontut tietää
kuka ei ole ollut kiltisti kun pukki matkaan rientää
Wilma:
Voi että, kuinkas nyt kävikään,
Kun poni irti päästetään!
Se kirmaa, kipittää viipottain
Luo porkkanasäkkien, tottakai
Nyt nukkuu oljilla, tuhisee, tyytyväisenä korisee
Mutta vanha tallikani mutristaa vain suutaan,
Ja tyhjiä säkkejä surullisena tapittaa
Jannica:
Sataa ulkona hiljalleen lunta,
pöllö ei vain näe unta.
Tallissa kuorsaa heppa soma,
vierellään pupujussi aivan oma.
On allansa pehmeän mukavat oljet,
ei paina riimunsoljet,
kun nukkuu varsan unta pollet.
Lynn:
Jussikan joulukismitys
Kyllä Jussikka on nyt harmissaan.
Kas, kun aina ei mene porkkanat tasan.
Jotkut ei saa yhtään, toiset ison kasan.
Ja sitten on niitä hävyttömiä sikoja
jotka nyysii kavereiden pinoja.
Sopii siinä kynttilän loisteessa kölliä
kun on kehdannut Jussikan eväät pölliä.
Ohje:
Lähetä vastauksesi yksityisviestinä Tallipostissa tai meilillä: annevirtuaali@gmail.com Annelle otsikolla "Luukku 3 - runo" viimeistään 4.12.