Avoimet ovet klo 10-14
Glögiratsastusnäytös - Chao
Tallikierros - Anne
Talutusratsastusta ja rekiajelua - Maikku ja Anita
Riisipuurotarjoilu
Kouluratsastusnäytös
Hoitajien ja hevosenomistajien pikkujoulut klo 14-20
Aarteenetsintä
Hiihtoratsastus ja rekiajelu
Sokkoleikki ratsastaen
Lucia-kulkue
Glögiratsastusnäytös
Sarjakuva by Chao:
Tallikierros
Toivotin vieraat tervetulleiksi aitan pieneltä terassikorokkeelta. Ami kurkki boksistaan ja hörähti vieraille.
- Takanani on tilan vanha aittarakennus, jossa on nykyisin kolme karsinapaikkaa, aloitin. - Kaksi näistä bokseista voi yhdistää yhdeksi varsomiskarsinaksi. Tällä hetkellä varsaa odottava Cele asuu aitassa tämän ihanan shireruuna Amin kanssa.
- Oikealla näette tilan päärakennuksen ja useita tarhoja. Seppeleen tilahan on melko vanha, 1900-luvun alussa rakennettu, ja täällä on aiemmin ollut tavallista maataloustoimintaa. Viisitoista vuotta sitten tilalle perustettiin ratsastuskoulu ja navettaan tehtiin karsinat hevosille. Ratsastustallin perustaja oli tämän Ellin äiti, Kajsa, sanoin osoittaen Elliä, joka seisoi vierelläni. -Ja tallin nimi oli tuolloin Ellin ratsutalli, nimetty siis Ellin mukaan. Muutama vuosi sitten Kajsa jäi eläkkeelle ja ostin puolet tallista, Elli toisen puoliskon. Ratsastuskoulu nimettiin uudelleen Seppeleen tilan mukaan. Tallia on vielä sen jälkeen laajennettu, mutta mennäänpä talliin sisälle katselemaan, miltä siellä näyttää.
Ohjasimme joukkion tallin isoista ovista sisään.
-Nyt olemme ns. tuntihevos-puolella, eli tässä osassa tallia asuvat Seppeleen omat, tunneilla ahertavat hevoset ja ponit. Tämä on tallin kaikkein vanhin osa, entistä navettaa siis. Pari kuuukautta sitten valmistui tallin lisäosa, jossa asuvat yksityiset hevoset. Tällä hetkellä tuntihevosia on 12 ja yksityisiä 11 kappaletta, selostin. -Tallin yläpuolella on heinävintti, ja tässä vanhassa osassa on katossa luukut, josta paaleja voit heittää tallin puolelle.
Seuraavaksi siirryimme satulahuoneen puolelle.
-Täältä löytyvät hevosten varusteet. Tämä osa tallista on hyvin lämmitetty. Satulahuoneessa on myös kuivauspattereita loimille ja pinteleille. Satulahuoneen vieressä on toimisto, jossa jaetaan hevoset tunneille ja maksetaan tunnit. Toimiston ulkopuolella on vielä lisää tilaa loimille ja muille varusteille, sekä lainavarusteet ratsastajille. Rehuvarastosta löytyy kaurat ja hevosten erikoisrehut sekä lääkekaappi.
-Yläkerrassa on tilat hoitajille ja ratsastajille, sanoin ja ohjastin porukan rappusia ylös. -Jokaisella hoitajalla on lokero tässä lokerohuoneessa ja tallin oleskeluhuone on kaikkien käytettävissä. Siellä voi esimerkiksi jättää eväitä jääkaappiin tai lueskellä lehtiä. Eli tänne sitten rentoutumaan tuntien jälkeen.
Siirryimme takaisin alakertaan ja menimme ulos tallista kentänpuoleisesta ovesta. Kentällä hääri muutama hoitaja hevostensa kanssa, ilmeisesti valmistelivat jotain pikkujouluihin liittyvää.
-Kentällä ratsastelemme kesäisin ja talvella käytämme pääasiassa maneesia tunneilla.
Maneesin edessä oli muutama poni tyhjin satuloin ja Chao talutti valjastetun Amin kiinnitettäväksi rekeen. Tallin päätyseinää vasten oli taas pystytetty koju herkkutarjoilua varten. Kuuman riisipuuron tuoksu leijaili suuresta padasta kylmään pakkasilmaan.
-Tästä sitten alkaakin talutusratsastusta ja rekiajelua. Kohta puolin maneesissa on myös kouluratsastusnäytös. Ja olkaa hyvät, ja maistakaa myös riisipuuroa. Mantelin löytäjälle on luvassa palkinto!
-Anne-
Talutusratsastusta ja rekiajelua
Kiirehdin talliin, sillä olin hiukan myöhässä. Hiki virtasi selkääni pitkin, olinhan juossut koko matkan. Pikku oli onneksi jo tallissa, harjattuna! Lähdin hakemaan Pikun varusteita satulahuoneesta. Otin ne kainalooni ja kiiruhdin takaisin Pikun luokse. Nostin satulan ponin selkään ja vedin sen oikealle paikalleen myötäkarvaan. Laitoin vyön kiinni ja vedin suitset Pikun päähän. Sitten kiinnitin kaikki hihnat ja remmit, sekä kiristin vyön. Sitten nappasin Pikun naulasta riimunnarun ja talutin Pikun ulos.
Ulkona olikin jo paljon väkeä. Talutusratsastusjonossakin kuhisi pieniä lapsia. Vein Pikun sinne. Suuri mies nosti poikansa Pikun selkään. Laitoin pojan istumaan hyvin, ja kysyin, olisikö hän valmis. Pikkumies vastasi myöntävästi, joten lähdimme Pikun kanssa kiertämään kehää, Pellan perään.
Kiersimme ratsastuskentän yhden kerran. Poika tuntui iloiselta ja kysyin, oliko hällä kivaa. Poika hymyili leveästi ja virnisti, ei kuitenkaan sanonut mitään. Hymyilin ja pysäytin Pikun. Nyt olisi oman pikkusiskoni, Jennin vuoro. Nostin hänet selkään ja aloin kiertää kehää. Isäni käveli vieressä, koska Jenni oli vielä niin pieni, vasta kolme. Kun olimme kiertäneet kehän ympäri, isäni nosti Jennin alas. Sitten selkään nostettiin varmaankin viisivuotias pieni tyttö. Hänenkin äitinsä tuli mukaan kävelemään vierelle. Sitten pieni tyttö kysyi:
- Mikä tän ponin nimi on?
- Ai, tämä poni on Piccolo, eli Pikku. Pikku on hoitsuni.
- Onko sen nimi sen takia Pikku, kun se on niin pieni?
- En tiedä, mutta ei se nyt kovin pieni ole.
Tyttö hymyili, kun pääsimme reitin loppuun. Hänen äitinsä nosti tytön selästä ja antoi minulle vitosen. Sanoin, että en tarvitsisi sitä, mutta nainen ei suostunut ottamaan sitä. Näytin rahaa Pikulle, Pikku meinasi syödä sen. Toruin Pikkun leikilläni. Se hörähti.
Anne käveli luoksemme, kun näki, että pahin ruuhka oli mennyt ohi, eikä Pikun luona ollut ketään. Näytin rahaa hänelle. Anne käski minua pitämään sen. Nyökkäsin ja sanoin, että ostaisin sillä Pikulle jotakin.
Moni lapsi sai vielä ratsastaa Pikulla. Lopulta Pikun oli aika päästä sisälle, joten talutin sen talliin. Siellä otin siltä varusteet pois ja annoin sille sokeria. Sitten vein Pikun varusteet pois ja vähän harjasin Pikkua. Sitten sain Annelta luvan lähteä, äitini tuli minua hakemaan. Menin vielä samana päivänä ostamaan Pikulle jotain, mutten kerro mitä, hahha!!!
-Maikku-
Tallissa kävi kuhina. Anne säntäili edestakaisin eikä kukaan uskaltanut keskeyttää häntä. Oli outoa mennä harjaamaan Taigaa, kun olin tottunut kurkottamaan Andrew'n selän yli, ja nyt edessäni seisoi reilusti pienempi ja pörröisempi otus. Lisäksi tamma seisoi kiltisti paikoillaan koko harjauksen ja varustelun ajan, ja se sujuikin yllättävän nopeasti. Tällä välin Anne oli ehtinyt aloittaa ohjelman, ja pian ryntäsi joukko ihmisiä tutustumaan tallin tiloihin.
Lumi narskui jalkojen alla, kun vein Taigaa talutusratsastusjonoon. Erikoisemman värinen tamma keräsikin heti luokseen jonon polvenkorkuisia lapsia, jotka nostettiin vuoron perään ponin selkään.
- Mennään laukkaa, joo! pyysi herttainen lettipäinen tyttö, jonka äiti vilkaisi minua varottavasti.
- Ei ehkä nyt, mutta jos alat käydä tunneilla, voit joskus laukata ihan itseksesikin, selitin ja tytön kasvot hehkuivat.
- Mikä tän nimi on? tyttö jatkoi ja silitti Taigan kaulaa.
- Taiga, vastasin, ja se on 8-vuotias tamma.
- Taika-tamma, Taika-tamma, tyttö hihkui ja alkoi nauramaan.
Seuraava lapsi olikin hiljainen poika, puoliväkisin äidin selkään työntämä, joka istui kuin tatti koko kierroksen ajan. Yritin höpöttää omiani, mutta tuloksetta. Loppuaika menikin vauhdilla. Moni pikkuneiti innostui kyselemään ratsastustunneista ja hoitohevosista, ja kaikilla näytti olevan kädet täynnä hommia. Onneksi päivä loppui melko rauhallisissa tunnelmissa, ja kaikkien kasvoilla paistoi tyytyväinen hymy -onneksi se on ohi!
-Anita-
Riisipuurotarjoilu
Kouluratsastusnäytös
Aarteenetsintä
Hiihtoratsastus ja rekiajelu
Katselimme Istelin kanssa hiihtoratsastusta, koska en osallistunut tähän lajiin. - Kukka
Sokkoleikki ratsastaen
Lucia-kulkue