Kokous pidetään satulahuoneessa 21.12.2014.
Osallistujat:
Britta - tullut =)
Cella - tullut =)
Clara - tullut =)
Daniel - tullut =)
Eetu - tullut
Elina - tullut
Emmy - tullut =)
Fiia - tullut =)
Inkeri - tullut
Karoliina - tullut
Luna - tullut
Lynn - tullut
Nadja - tullut =)
Pihla - tullut =)
Pyry - tullut =)
Rosa - tullut
Salma - tullut =)
Sandra - tullut =)
Tuulia - tullut
Wenla - tullut =)
Britta ja Hype
Hypen tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 15: HeC, 18: este | Vapaa | 15: HeB/A, 19: HeB/A | 15: este, 18: HeB | 17: HeB/A, 19: heA |
(Voi olla, että tuntisuunnitelmaa kevään aikana kevennetään)
Liikutus:
Vaativuutensa puolesta Hype käy enemmän "rankoilla" tunneilla. Yksi vapaapäivä herralle olisi suotavissa viikossa, joten viikkoon tulee kaksi Britan liikutuspäivää. Hypelle tekee hyvää rento maastoilu, jossa se saa kävellä ja ravailla pitkänä. Toisena liikutuspäivänä voi ottaa tiukemman treenin joko esteillä tai sileällä. Erityisesti sileällä Hypen ravia kannattaa treenata: takajalkoja alle ja liikkeeseen pituutta. Hevonen on herkkä suustaan, ja sitä on hyvä ajaa tasaista ohajstuntumaa kohti kaikissa kokoamisasteissa. Pirre treenailee Hypen kanssa esteitä aika ajoin, olenkin pyytänyt Pirreä merkkaamaan Hypen hoitovihkoon, mikäli sillä on päivällä treenattu.
Joululoma: Joululomalla pääosin palauttavaa treeniä ja maastoiluakin. Kerran viikkoon hyppyjä ja kerran viikkon tiukempaa koulua.
Muu hoito:
Hype klipataan talvisin, muuten se hikoilee itsensä märäksi tehokkailla tunneilla. Tämä tietenkin lisää Hypen loimitusta ja etenkin tuntien välissä on hyvä pitää huolta, että Hypelle laitetaan kevyt talliloimi päälle. Myös talvisaikaan tarhassa toppaloimi tai märemmillä ilmoilla kevyesti topattu sadeloimi ovat paikallaan. Jalat ovat olleet hyvät, mutta estepäivien jälkeen ne olisi hyvä kylmätä. Hypen kaupan mukana tuli hevoselle sopivat satulat sekä kouluun että esteille, joten nämä on hyvä tarkistaa viikoittain, että kaikki on kunnossa ja löydettävissä tuntilaisten jäljiltä.
Herkkä Hyperion ja Britta ovat ihanasti kasvaneet yhteen lujaksi parivaljakoksi ja Britta sopiikin herkälle hevoselle rauhallisuutensa ja määrätietoisuutensa puolesta. =)
Kirjoitettu 22.11.2014
Maksu:
Vaaleat hiutaleet leijailivat hiljalleen vasten vaaleaa taivasta. Pakkanen kipristeli poskipäitä, kun vedin huivin suojaamaan punastunutta nenänpäätäni. Punatulkkuparvi hyppeli kiireisen oloisena maata pitkin etsien ruokaa – olisikohan joku vahingossa kaatanut kauraa maahan? Olisikohan tallin kulmalla lyhde, josta pörröiset linnut saisivat noukkia murua rintansa alle? Kuultuaan lähestyvät askeleeni parvi lehahti salamana lentoon, laskeutuen vaappuen puiden oksille. Hymynkare leikitteli suupielelläni, kun punatulkkujen pyöreät päät kääntyilivät katsellen kulkijaa. Lumi narskui kenkieni alla, ja loimikasoihin vuoratut hevoset näyttivät kotoisilta. Vedin lapasen kädestäni ja hapuilin puhelimen hyppysiini vilkaisten kelloa nopeasti. Pakkanen puri käsiini, joten päästin sormeni uudelleen villan suojaan. En vielä ollut myöhässä, tapojeni vastaisesti. Tosin, ehtisihän tässä vielä.
Niin, kohta olisi joulukin. Kuinka nopeasti tämä aika olikaan kulunut? Vasta olin voivotellut unohtaneeni vuosipäivämme Hypen kanssa, vasta olin hypännyt esteitä ilman satulaa. Lunta oli tullut ja mennyt, mutta nyt näytti vahvasti siltä, että saisimme pitää valkean joulun. Toisaalta, ehtisihän keli vielä muuttua sen kaksikymmentä kertaa, mutta pidin sormia tiukasti ristissä lumen puolesta. Eihän aattoratsastus olisi ollenkaan niin taianomainen, jos maisemanamme olisi kimmeltävän lumen sijasta paljas nurmi, pellot sänkeä sohjon läpi työntäen.
Avasin satulahuoneen oven ja lämpö hulmahti päin minua. Hyppäsin sisäpuolelle ja suljin oven äkkiä perässäni, kuin peläten kylmyyden leviämistä koko talliin. Talli ikijäässä, sehän se vasta olisikin. Kiiltävä ja klipattu Topi saisi kasvattaa kymmensenttisen mammuttikarvan suojakseen, eikä sekään edes riittäisi – loimet tekisivät vielä hyvää, mutta auta armias kuinka jalat paleltuisivat. Villasukkiahan silloin saisi kutoa, vähemmästäkin. Mietteilleni ääneen naurahtaen istahdin lähimmälle tyhjälle penkille Emmyn viereen. Tyttö hymyili minulle ja vilkaisi hytisevää ulkomuotoani tarjoten viltin suojaa. Kaksin käperryimme enkkuviltin alle odottamaan muiden parinkymmenen ihmisen saapumista hoitajakokoukseen. Tämä oli ensimmäiseni, koska edellinen oli jouduttu Annen kiireiden takia perumaan. Eihän sitä kaikkeen ehdi mitenkään revetä, kun on kokonainen talli hoidettavanaan.
”No niin, tervetuloa vain kaikille syksyn 2014 hoitajakokoukseen”, Anne toivotti sylissään pinkka papereita. ”Tarkoituksena olisi siis kerrata jokaisen kokoukseen osallistuvan kohdalla puunattavan hevosen tuntisuunnitelma, liikutus, joululoman vietto, muut hoitotoimet ja se, kuinka parivaljakolla on oikein sujunut.” Lista tuntui loputtomalta, kun vilkuilin muita satulahuoneeseen kokoontuneita. Huone oli seiniään myöten täynnä, ja minusta tuntui, kuin olisimme idolinsa nimikirjoitusta jonottavia faneja. Suuri fanityttölauma, joka kuunteli innokkaana idoliaan. Kuinkakohan kauan menisi, kun oma vuoroni tulisi?
”Ja aloitetaan Britasta ja Hypestä”, Anne totesi kääntyen minuun päin. Loin naiselle kiitollisen hymyn ja kääriydyin tiukemmin vilttiin ja Emmyn kylkeen. Kuuntelin tarkasti Hypen tuntisuunnitelmaa, joka kuulosti tavallista rankemmalta – niinhän Anne sanoikin, vaativuutensa takia ruuna kävisi rankemmilla tunneilla. Minun tehtävänäni olisi siis liikuttaa Hype pari kertaa viikossa, joten yksi päivä jäisi täysin vapaaksi.
”Hypelle tekee hyvää rento maastoilu, jossa se saa kävellä ja ravailla pitkänä. Toisena liikutuspäivänä voi ottaa tiukemman treenin joko esteillä tai sileällä”, Anne selosti vilkaisten muistiinpanojaan. ”Erityisesti sileällä Hypen ravia kannattaa treenata: takajalkoja alle ja liikkeeseen pituutta. Hevonen on herkkä suustaan, ja sitä on hyvä ajaa tasaista ohjastuntumaa kohti kaikissa kokoamisasteissa.”
Nyökkäsin tomerasti, jotta Anne näkisi ymmärtäneeni asian. Pirrekin kuulemma Hypellä ajoittain treenaa, mikä on minusta todella hyvä juttu – saisipa nuori hevonen vielä lisää harjoitusta ja vielä paremmat edellytykset kehittymiseen kuin tällaisen teinitytön käsissä. Joululoma kuulosti rennolta sekä minulle että hevoselle – kerran kunnolla koulua, kerran esteitä, muuten rentoa lönkyttelyä. Kelpaa minulle, ainakin saadaan molemmat lomaa arjen pyörityksestä.
”Koska Hype klipataan talvisin, on sen loimituksesta huolehdittava erityisen hyvin”, Anne ohjeisti katsoen minua silmiin. Muistelin sitä loimituksen määrää, mihin olin kiinnittänyt huomiota aiemmin Topin kohdalla – Hypestä tulisi siis samanlainen loimivuori. No, ei siinä mitään, olipahan mahdollista pitää hevosella kaikkia niitä söpöjä loimia!
”Jalat ovat olleet hyvät, mutta estepäivien jälkeen ne olisi hyvä kylmätä”, Anne jatkoi. ”Hypen kaupan mukana tuli hevoselle sopivat satulat sekä kouluun että esteille, joten nämä on hyvä tarkistaa viikoittain, että kaikki on kunnossa ja löydettävissä tuntilaisten jäljiltä.”
Nyökkäsin topakasti, kuin pieni alkeistuntilainen saatuaan ohjeen nousta selkään. Kohensin asentoani Emmyn kyljessä, kun Anne soi minulle viimeisen hymynsä, muutaman kehun kera. Huulenpielet vetäytyivät korkealle, kun lämmin tunne valtasi rintani ja Anne siirtyi seuraavan hoitajan puoleen.
Kun haukotus karkasi huuliltani, oli viimeisen hoitajan vuoro. Kokous oli lopuillaan, ja vain pari satunnaista kaksijalkaista oli poistunut huoneesta ennen aikojaan. Emmy nojasi päätään olkapäähäni ja veti vilttiä tiukemmin ympärilleen. Pakkanen maalasi kuuraa ikkunanpieliin, kun Anne lopetti puheensa.
”Ja te loput, jotka jaksoitte kuunnella papatukseni loppuun asti – olette vapaat!”
Nostin viltin päältäni ja ojensin sen Emmylle, jolta sain vastaukseksi hymyn. Minulla ei ollut mitään ajatusta, mitä tekisin vielä tänään – ehkä aloittaisin kouluratsastuksella. Tai puomeilla, ehkä esteillä. Entäpä jos lähtisin vaan maastoon?
Satulahuoneesta poistuva ihmismassa työnsi minut mukaansa kohti tallin lämpöä, enkä pistänyt vastaan. Joskaan en kauan ehtinyt siellä viipyä, kun jo viipotin ulkona kohti takatarhaa, jossa kimo hevonen käyskenteli muiden joukossa. Huhuilin ruunaa nimeltä, vislaten kevyesti perään. Hyperionin pää nousi äkisti, kun se jäi tiiviisti tuijottamaan tulijaa. Hieraisin käsiäni pari kertaa yhteen, ennen kuin avasin tarhan portin ja livahdin sisään riimunaru käsissäni. Hype otti muutaman askeleen minua vastaan – se taisi todellakin haluta sisälle. Kävelin trakehneria vastaan ja painoin käden sen otsalle, hieraisten pari kertaa pyörteen kohdalta. Ruuna painoi päänsä syliini, helpottaen omaa työtäni sen kiinniottamisessa. Tänään meillä ei ollut mitään ongelmaa.
Hokit painautuivat lumiseen maahan, kun hoitohevoseni käveli rennosti, naru pitkällä perässäni. Välillä se kuikuili ympärilleen, mutta suurimman osan se kulki pää menosuuntaan vierelläni. Tallin ovi läheni hetki hetkeltä, ja tartuin jäätyvään ovenkahvaan vetäen raskaan tuntuisen oven edestämme syrjään. Talli oli täynnä elämää, kun hoitajakokoukseen osallistuneet hoitajat saapastelivat kuka missäkin. Jostakin korviini kantautui naurunremakka, kun samalla kuulin harjan huiskintaa karvapeitettä vasten.
Avasin tottuneesti loimien soljet ja vedin vuoren helpottuneen Hypen päältä. Ruuna ravisteli itseään, haukotellen sitten maireasti. Naurahduksen säestämänä poistuin karsinasta, ja lähdin viemään loimia kuivumaan. Samalla reissulla matkaan tarttui harjapakki, joka seuranani palasin jo ovella odottavan hoitohevoseni luokse.
”Höpsö”, hymähdin, kun työnnyin sisään karsinaan. Hype haisteli minut läpi, yrittäen nyplätä takin taskun vetoketjua auki. Toruin ruunaa, pukaten sen päätä kauemmas ja tartuin pehmeään harjaan, jolla aloin sukia Hypen ohutta karvaa. Ruuna pukkasi minua vaativasti, mutta jätin sen huomiotta, ja keskityin sukimaan karvapeitteen rippeitä pitkin vedoin. Ei Hypessä paljoa harjaamista ollut, joten suosiolla nakkasin harjan takaisin pakkiin ja siirryin kavioiden pariin.
Ei aikaakaan, kun siniseen fleeceloimeen puettu hevonen seisoi suitsittuna ja suojat jalassaan keskellä maneesia, kun itse yritin vääntäytyä penkiltä sen selkään. Taustalla kuului hiljainen musiikki, ovesta sisään lentäneet hiutaleet laskeutuivat tomuun. Maneesin peilien reunat olivat huurussa. Ponnistin itseni loimen alla paljaaseen selkään, nostaen kroppani lopulta pystyasentoon. Taputin kimoa pari kertaa – aiemmin paikallaan seisominen selkäännousun aikana ei ollut ollut itsestäänselvyys. Painoin pohkeet kiinni pienen hevosen kylkiin, ja se lähti rentona seuraamaan kaviouraa.
Kun keräsin ohjat ja annoin hevoselle pohkeita, tunsin, kuinka hevonen allani kokosi itseään. Tämäkään ei aina ollut ollut itsestäänselvyys – vihdoin olimme alkaneet löytää pysyvän yhteisen sävelen, vaikka omia epävireyksiä jokaiselle taipaleelle eksyikin. Kun hevonen allani siirtyi raviin ja tunsin, kuinka se polki takajaloilla alleen, minun oli helppo istua. En pomppinut, olin kuin selkään liimattu. Hymy hiipi huulilleni, kun käänsin hevosen pääty-ympyrälle. Tähän meidät oli luotu.
Kiitos kivasta kokouksesta ja ihanasta kommentista! :--)
Cella ja Windi
Windin tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 17: JII; 19: JII | 17. alk., 19: heC | 16: JII, 18: heC | Vapaa | 14: tal., 17: heB/A, heA |
Liikutus:
Vaikka Windi on varma esteratsu, se ei ole vielä löytänyt vakiratsastajaa estetunneilta, eikä sitä siksi ole sinne väritetty. Alkuviikko Windillä menee alkeis-heC -akselilla, joten vapaapäivänä, torstaina, kunnon treeni esteillä tai koulussa olisi paikallaan. Saa olla ihan pitempikin sessio. Viikonloppuna maastoilua tai toinen rankempi treeni. Pieni maastoilu ennen tunteja ma-ti onnistuu myös. Perjantaina Windi on talutusratsastuksessa, joten jos Cella ei pääse paikalle, hankkii hän tuuraajan talutukseen. Treeneissä saa painottaa oikeinpäin kulkemista; Windi tippuu helposti etupainoiseksi ja lintsaa helpommilla tunneilla. Kunnon jumppaa ja etenkin siirtymisiä takaosa mukana on hyvä treenata.
Joululoma: Esteitä voi treenata enemmänkin, aloittaen kevyillä kavaleiteilla. Maastoilua, kun hevoset ovat olleet pitkälti maneesissa.
Muu hoito:
Windin kanssa saa paljon avustaa tallissa. Riittävä kurinpalautus, jos se on ollut tuhma lapsille. Cella voi vaikka mennä pitämään Windiä kiinni ja satulavyön kanssa auttaa, kaviosta kun tulee helposti. Windillä on paljon vaaleanpunaisia varusteita, joten niissä riittää työtä, että saadaan pidettyä kuosissa. Muutoin tamma on hyvärakenteinen, ei sen suutempia ongelmia, ja hyvä perushoito on riittävää. Hiotessa kunnon loimitus tallissa ja vasta kun pakkasta on lähemmäs -10, tarvitaan loimea.
Mahtavasti lähtenyt käyntiin teidän taival! Cella, pärjäät Windille hyvin hoitaessa ja myös ratsastus näyttää sujuvan, vaikka tamma osaa välillä olla jähmeä punkero. Hienoa!
Kirjoitettu 22.11.2014
Maksu:
Pureskelin jännittyneenä Britalta pihistämäni pinkin stabilo-tussin päätä, ja seurailin kuinka ovelta valui aina vain väkeä kansoitettuun satulahuoneeseen. En tiennyt yhtään mitä oli luvassa, enhän ollut koskaan tällaiseen kokousideaan törmännyt, ja olin nyt iloinen että olin siirtänyt iltavuoroani ja ilmoittautunut mukaan. Tämmöinen väenpaljous vaikutti siltä, että aikas tärkeä ja hyvä juttu oli kyseessä.
"Heei ollaaksme myöhässä?" Nadja ja Tuulia ihmetteli kun ne pujotteli meidän lähelle etsimään istumapaikkaa.
"Ette, kaikki on vaan ajoissa. Missähän Anne -" Siellä paha missä mainitaan, ei kerinnyt edes ajatus loppuun kun pääpiru tallasi paikalle paksu vihko käsissään. Puheensorina hiljeni odottavaksi muminaksi, eikä Anne kelloa vilkaistuaan vienyt meidän aikaa turhiin alkuhöpinöihin:
"Hienosti on tullut osallistuja, ja paljon puhuttavaa pariin tuntiin. Aloitetaan."
Mä lopetin kynän nakertamisen, ja piirrustelin vuoroani odotellen vihon marginaaleihin pieniä paksuja Windejä. Mulla oli tämä pieni vihkonen omistettu ihan kokonaan tamman jutuille - tälläinen airhead unohtaisi kaikki etäisestikään tärkeät asiat, jos ne ei olisi kirjoitettuna ylös.
"Sitten Cella ja Windi. Mites on omasta mielestä lähtenyt rullaamaan?" Mä yllättyin todella, kun Annen katse kääntyi muhun heti toisena. Mä olin kaikista uusin seppeleläinen, joten olin ajatellut sijoittuvani porukan häntäpäähän.
"No... oikeen hyvin", mä sain suustani, ja hymyilin sitten vinosti vihkooni nojaten. "Mustelmakokoelma on ainakin kasvanut mukavasti parissa kuukaudessa."
Olin ihan hämmentynyt, kuinka paljon Annella oli sanottavaa musta ja Windistä - eihän me oltu puhuttu meidän yhteiselosta kuin ohimennen huikaten. Silti naisella tuntui olevan hyvä käry mitä meillä oli meneillään. Ehkä näin isoa tallia pyörittäessä kasvattaa väkisinkin lisäaisteja ja ekstrapareja silmiä.
Me käsiteltiin niin talven loimitusasioita kuin arkisia tunneilla pyörimistäkin, talutusjutuista joululoman liikutukseen. Vaaleiden varusteiden huolenpito mulle oli onneksi tuttua, kiitos vuosikausien kokemuksen valkoisten kisakamppeiden puunauksesessa esiintymiskuntoon.
Mulle kaikkein hyödyllisintä oli ehdottomasti vapaapäivän liikutuksesta juttelu, ja sainkin siitä aika monta kysymystä aikaan. Viikonloppuina olin ottanut aina rennommin, mutta torstain välipäivänä en ollut koskaan ollut varma mitä pitäisi tehdä - antaa vapaapäivä, vai treenata kovaa. Oli mukava saada vapaat kädet rankempaankin treeniin.
Annen tykitettyä konekivääritahdilla sanoja suustaan, ja mun yritettyä pysyä parhaani mukaan kynäni kanssa perässä, me saatiin meidän osuus napakasti pakettiin. Loppuun Anne kehaisi meidän taipaleen alkua, ja se jos jokin lämmitti. Windin tapaisten hankalien hevosten kanssa ei ollut aina satavarma, menikö tässä sittenkään niin kovin hyvin. Ja meillä meni.
Ajattelin ensin kerätä tavaroitani hiljalleen ja poistua tallin puolelle, mutta päädyinkin kuuntelemaan jok'ikisen hoitajan keskustelut. Niin moni tallin tyypeistä, ja etenkin hevosista, oli mulle edelleen niin vieraita, että kuunnellessa niiden kisailu- ja hoitosuunnitelmia tuntui, että oppi kaikista hiukan lisää.
Annen saadessa viimeisenkin parin pakettiin oli ulkona jo joulukuiseen tapaan säkkipimeää. Osa lähti puunailemaan ponejaan, osa jäi hörppimään vielä ylijäänyttä glögiä, ja nouseva puheensorina täytti taas äsken niin keskittyneen hiljaisen huoneen.
"Hei, kiitos lainasta!" mä ojensin Britalle sen pinkkiä tussia kun pistelin tallikassiani kiinni. Tyttö katsoi hiukkasen kieroon aiemmin niin siistin kynänsä hampaanreikäistä korkkia, ja nosti sitten katseensa mun anteeksipyytävään hymyyn.
"Jooh öö... voit pitää sen."
Kiitos kovasti kokouksesta, mukavista kommenteista, ja kovasta vaivannäöstä kun jokaiselle jaksoit väkertää henkilökohtaiset jutut!
Clara ja Walma
Walman tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 15: HeC,17: JII | 16: Miniponit, 19: HeC | 17: JI, 18: HeC | Vapaa | 14: Talutus, 16: JI |
Liikutus:
Walman kanssa Clara saa treenata ja kouluttaa monipuolisesti. Laukannostoja voi hioa ja perusasioita, taipumista ja kuuliaisuutta saa myös hakea. Kaikke treeniä monipuolisesti ja juoksutusta lisäksi. Walma on vuodessa kehittynyt paljon ja se selviää ja helppo C-tasoisista tunneista joten kuten. Varsinkin torstai on Walmalle helppo päivä, joten siihen voi tuntien ulkopuolelle jonkun lyhyen treenin lisätä.
Joululoma: Maastoilua, koulua ja esteitäkin voi treeanta. Esteillä erityisesti lähestymisiä ja kuuliaisuutta (turhat kiellot pois) sekä kontrollia laukkaan. Oikean laukan pitäminen ja siirtymisiä.
Muu hoito:
Kuten viime vuonnakin, ponien hoito mieluusti käytävällä, harjauspuomeilla tai karsinassa, kun toinen poni on poissa. Tämä on tärkeää etenkin, kun avustetaan tuntilaisia. Muuten hyvä harjaus ja jouhien kunnossapito riittää.
Walma oli todellinen onnenpekka, kun löysi aktiivisen Claran hoitajakseen. Hoitaminen on ollut monipuolista, iloista ja aktiivista. Hienoa!
Kirjoitettu 28.12.2014
Maksu:
Satulahuone oli tupaten täynnä porukkaa. Istuin penkillä Elinan ja Sandran välissä höyryävää glögiä täynnä oleva pahvimuki kädessäni. Oli jälleen hoitajakokouksen aika. Kokous oli mulle viimevuodelta tuttu ja mielestäni tosi hyödyllinen, kun sain tietää, mitä Walman kanssa kannattaisi tehdä.
”Clara, Walmaa saa kouluttaa ja treenata monipuolisesti, lisäksi voisit juoksuttaa sitä. Kouluratsastuksessa kannattaa hioa laukannostoja, taipumista ja kuuliaisuutta.” Anne aloitti.
Kirjasin kaiken ylös Walman päiväkirjaan, jonne päivitin lyhyesti aina, mitä olin milloinkin tehnyt. Anne kehui vielä, että Walma oli kehittynyt vuodessa paljon, ja selviäisi jo juuri ja juuri Helppo C-tunneista. Syksyllä tammalta oli vähennetty yksi vapaapäivä, mutta torstaisin liikutus oli yhä minun vastuullani, sekä tietysti viikonloppuina.
”Joululomalla sun kannattaa treenata myös esteitä, erityisesti lähestymistä, koeta saada turhat kiellot pois”, Anne jatkoi. ”Hoitaessa sama juttu kuin viimevuonnakin.”
”Okei”, nyökkäsin ja kirjasin loputkin asiat vihkoseeni ylös.
Kokouksen jälkeen mulla oli itsevarma fiilis – nyt tiesin, mitä Walman kanssa kannatti tehdä, mitkä asiat sujuivat ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota ja mitä tapoja yrittää kitkeä pois. Hymyilin tyytyväisenä ja suuntasin hoitoponini karsinalle.
Kiitos kokouksesta ja ihanasta kommentista!
Daniel ja Topi
Esimerkki viikon liikutuksista:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| Palauttava maasto | Kevyt koulu tai hyppelyä | Rankka koulu | Maasto/kevyt koulu | Kevyt koulu | Rankka koulu - pitkä | Rankka koulu - lyhyt |
Liikutus:
Anne pitää Topin kanssa pidetään taukoa kisaamisesta ja kevään lopulla palataan areenoille. Talven aikana Danielilla onkin mahdollista osallistua kevyesti kisoihin, mikäli ehtii ja haluaa. Topin kanssa viikko-ohjelma pidetään joustavana, mutta tarkoitus olisi kaksi rankempaa, lihaksia kasvattavaa treeniä viikossa. Pari maastokävelyä, juoksutusta tai kevyttä hyppelyä ja kevyitä, verrytteleviä treenejä loput. Tarvittaessa vielä yksi lyhyt, parinkymmenen minuutin tiivis treeni, jos tarvitsee hioa jotain juttua. Liikutus sen mukaan, miten kumpikin ehtii. Joulun aikaan ei muutoksia suunnitelmiin.
Muu hoito:
Klipataan, muuten hikoaa treeneissä. Koulussa pintelit ja patjat ja putsit ainakin etusiin. Maastoon ja hyppelyyn suojat. Maastoon ratsastusloimi pakkasilla. Kun ei kisata, ei tarvitse pesua niin usein. Tilanteen mukaan.
Topi ja Daniel, herrat, jotka ovat löytäneet toisensa. Ei voi kuin ihmetellä, miten hoitaminen vaan paranee vuosi vuodelta! =)
Kirjoitettu 28.12.2014
Maksu:
Mä en tiennyt, että satulahuoneeseen ylipäänsä mahtui niin paljon porukkaa kuin hoitajakokoukseen oli tulijoita. Tila olikin täpöten täynnä, kun me livahdettiin Lynnin kanssa sisään ehkä himpun verran myöhässä, ja saimme niin ollen jäädä norkoilemaan oven tuntumaan. Huomasin, että tarjolla oli kuumaa glögiä, ja luovin tieni populan läpi hakemaan yhden pahvimukillisen. Palatessani takaisin paikalleni sain Lynniltä mitä merkitsevimmän katseen ja multa meni hetki ymmärtää, miten siihen kuului reagoida. Alistuneen huvittuneesti hymyillen annoin pahvimukin arvon neidille ja kävin hakemassa itselleni uuden. Ei herrasmiehenä aina helppoa ole.
Viimeksi, kun nökötin hoitajakokouksessa, annoin muiden paitsi itseäni koskevien asioiden mennä ohi korvieni. En edes yritä kiistää sitä, että tein niin nytkin. Jos multa sattuikin menemään ohi jotakin tärkeetä, luotin siihen, että tunnollinen tyttöystävä kyllä pelastaisi mut pulasta.
Topin ja mun asioihin ei oikeastaan tullut suuriakaan muutoksia. Nyt oli talvikausi, mikä tarkoitti hevosen kehittämistä ja fysiikan rakentamista. En uskonut, että Anne oli aikeissa tehdä orin kanssa luokkanousua seuraavalla kisakaudella, mutta tulostasoa saattoi aina nostaa ja vakiinnuttaa. Iso osa siitä työstä tehtäisiin nyt. Kisakaudella sitten nähtäisiin, miten hyvin yhdessä onnistuisimme. Mulla ei ollut Annen vuosien kokemusta, mutta uskoakseni otin työtunteja jatkuvasti kiinni kouluttautuessani ja työskennellessäni valmentajani tallissa. Musta tuntui, että olin ajan kuluessa koko ajan vain enemmän hyödyksi, mitä tuli Topin eteenpäinviemiseen. Alkuaikoina Topi oli kiidättänyt mua eteenpäin kovalla vauhdilla ja tiesin, etten olisi ryhtynyt haaveilemaan ammatikseni ratsastamisesta ilman orin satulaan pääsyä.
Juteltuani asiat selväksi Annen kanssa naisen huomio siirtyi jo seuraavaan hoitajaan ja mä ryhdyin taas poissaolevaksi. Kaivoin älypuhelimen esiin ja ryhdyin selailemaan talven kisakalenteria. Ehkä löytäisin jotkut kivat kisat käytäväksi konkari-Topin kanssa nyt, kun töissäkään ei riittänyt kisakomennuksia viikonlopuille. Syksyn mittaan Petri oli juoksuttanut mua kilpailuissa tekemässä kymmeniä ratoja pääasiassa nuorten hevostensa kanssa sen lisäksi, että paiskin tietysti rutosti hommia niiden kanssa ihan kotioloissa. Se oli ollut opettavaista. Olisi kuitenkin mukavaa päästä nautiskelemaan kisapäivän tunnelmasta kokeneen hevosen kanssa, joka ei turhia hätkähtelisi.
Pian Lynnkin kurkki olkanu yli kisalöydöksiäni. Lynnillä ei nyt pitkästä aikaa ollut omaa hevosta eikä se juurikaan kilpaillut, mutta se ei estänyt tyttöä olemasta kiinnostunut. Uumoilin, että olisi vain ajan kysymys, ennen kuin Lynn löytäisi itselleen kisaratsun. Jos veri veti kilpakentille, sitä keksi keinot päästä sinne. Tiesinhän mäkin sen.
"Eikö sun pitänyt kuunnella meidän molempien puolesta", supatin kuitenkin tytölle ja naurahdin, kun blondi tuhahti ja pyöräytti silmiään.
"Kuuntele ihan itse kuule vaan. Damn, mä haluaisin kisaamaan."
"Uskon."
Olimme hetken vaiti.
"Muistatko, miten huonot sun kisahermot ennen oli?" kysyin piruuttani ja sain toppatakin pehmustamasta kyynerpäästä ihan yhtä lailla toppatakin suojaamaan kylkeeni.
"Hys nyt", Lynn tuhahti, eikä osannut arvatakaan, miten viihdyttävää katseltavaa sen silmien pyörittely mun mielestäni oli.
"Hys itelles."
Lynn ei vaivautunut vastaamaan enää mitään.
Muiden hoitajien alkaessa valua omille teilleen ymmärsin, että tilaisuus taisi olla päättynyt. Menin Annen luo ja mainitsin muutaman päivämäärän, joina lähistöllä järjestettäisiin kisoja, joissa olisi tarjolla myös mulle ja Topille sopivia luokkia. Sellaisia ei näin talvella kovin monia ollut, mutta eipä tarvinnutkaan olla. Kisat tai kahdet, niin tietäisin taas, missä mentiin tuomareilta satelevien pisteiden skaalan suhteen.
Eetu ja Alex
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 18: este | 15: West | Vapaa | 18: heB | 18: este, 19: heA |
Liikutus:
Alex on löytänyt paikkansa haastavemmilta tunneilta, etenkin muutama aikuisratsastaja on herraan tykästynyt. Lisäksi Alex pääsee näyttämään herkkyyttää länkkäritunneilla. Daniel treenaa Alexia koulun saralla silloin tällöin. Ohjeena Odelielta onkin Eetulle ollut, että kun ratsastaa, haetaan avut hyvin läpi kontrolliin keskittyen. Eetulle mahtuu viikkoon ainakin kaksi ratsastuspäivää, tiistain western ei juuri raudikkoa läkähdytä, joten siihen päivään lisäliikuntaa ehdottomasti. Monipuolisia treenejä voi Eetu suosia ja maastoilua turvallisissa merkeissä.
Muu hoito:
Alex on melkoinen sählä tarhassa, joten kunnon pesut ja harjailut tarpeen mukaan. Jalkojen kylmäystä tarvittaessa, mieluiten ainakin estepäivien päätteeksi. Talvella kunnon loimitukset: heti pakkasilla kevyempi toppaloimi, kurailmoilla sadeloimi.
Eetun ja Alexin seikkailuita on ollut ilo seurata. Yritteliästä hoitamista onnistumisten ja epäonnistumisten kautta, niin hevosen kanssa kuin ihmissuhteissakin. <3
Kirjoitettu 17.1.2015
Maksu:
Elina ja Sentti
Sentin tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 18: este, 19: JII | Vapaa | 14: Terapia, 15: heB/A, 19: heB/A | 15: este, 18: HeB | 14: Tal., 17: HeB/A, 19: heA |
Liikutus:
Sentti käy pääasiassa aikuisten tunneilla ja se on myös löytänyt pari vakiohyppääjää. Miellyttävän käynnin takia Sentti toimii myös talutus- ja terapiaratsuna. Olisi hyvä, jos Elina pääsee edes toiselle viikon talutuksista avustamaan. Sentti on isokokoinen hevonen, eikä kaipaa vapaapäiviä välttämättä, yksi kevyempi liikutuspäivä viikossa riittää rentoilun osalta. Rennompi liikutus voi olla kevyttä maastoilua tai pitkässä muodossa lyhyehkö treeni kentällä/maneesissa. Elina voi myös ottaa yhden tiukemman treenin, koulussa pitkä raippa mukaan, niin voi muistuttaa takajalkoja, jotka helposti jäävät tallin tai jopa laitumen puolelle. Sentin kanssa juoksutus toimii myös hyvin, ja herra pitää myös talutusreissuista metsässä. Keväämmällä olisi ilo nähdä Sentti enemmänkin maastoesteillä, oripojalla kun riittää hermot siihen hommaan. Lynn jatkaa Sentin vuokraajana n. kerran kuussa ja pistää päiväkirjaan merkintää, kun on käynyt ratsastelemassa.
Joululoma: Joka toinen päivä kokoavaa treeniä, joka toinen päivä maastoilua tai leppoisaa. Pari hyppykertaa loman ajalle.
Muu hoito:
Sentillä käytetään usein pinteleitä tunneillakin, joten Elina voi olla niiden kanssa auttamassa tuntilaisia. Ja tallissa voi olla apuna muutenkin, onhan Sentti johtajahaluinen ori, jonka käyttäytyminen on aavistuksen säpäkämpää kuin muiden tuntihevosten. Vaikka peruskiltti hevonen onkin. Sentti on hyvä taluttaa ketjukiristyksellä riimusta, kun tuodaan/viedään tarhoihin. On kuitenkin isokokoinen ori ja saattaa välillä innostua. Senttiä ei ole yleensä klipattu, sille kasvaa talvisin maltillinen karva, jota on kuitenkin hyvä harjata perusteellisesti useita kertoja viikossa. Sentin harja pidetään lyhyenä ja ohuena, ratsuleikkauksessa.
Elinan ja Sentin yhteiselo on lähtenyt mukavasti käntiin ja päiviksestä olenkin bongaillut monipuolista liikuttamista ja onnistumisen hetkä. Oikein hienoa!
Kirjoitettu 22.11.2014
Maksu:
Emmy ja Patron
Patronin tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| Vapaa | 18: JII, 19: HeC | 14: Terapia, 15: HeB-A, 16: JII | 15: Este, 16: heC | 15: HeB-A, JI |
Liikutus:
Patron käy monipuolisesti tunneilla ja yksi vapaapäivä riittää ruunalle. Sirosta olemuksestaan huolimatta, Patron on helposti jäykistyvää sorttia ja varsinkin pohkeiden kuunteleminen vapaapäivien jälkeen unohtuu. Kerran viikossa Emmyn on hyvä treenata kunnolla koulua. Patron kulkee peruskauniisti, mutta usein tunneilla saa huijattua ratsastajaansa kaartamalla kaulalansa ja liikkumalla kyllä eteen, mutta kuurona avuille. Eli selkeää takaosan ratsastusta ja siirtymisiä paljon. Varsinkin ravityöskentelyä voi treenata. Toinen ratsastuskerta viikossa voi olla esteitä tai maastoa.
Joululoma: Joululoman alkuun rakemmat koulu- ja estepäivät, sitten paljon kevyttä maastoilua uudenvuoden tietämillä. Annetaan levätä muutama päivä ennen tuntien alkua.
Muu hoito:
Patronin loimitus saa olla aika massiivista talvella. Kunnon toppalopimi tarhaan ja sadekeleillä sadeloimi. Yöksi talliin fleeceloimi ja tuntien jälkeen heti loimitus. Patronin tunnit on yritetty laittaa putkeen, ettei turhaa loimilla säätöä tule. Jalkojen kylmäys aina estetreenin jälkeen. Muutoin hyvä perushoito riittää.
Emmy ja Patron muodostavat toisiinsa hioutuneen parin. Vaikea kuvitella ketään toista Patronin puunaajaksi. Monipuolista ja aina iloista koitamista. Kiitos! =)
Kirjoitettu 28.12.2014
Maksu:
Kiitos ihanasta kommentista ja muutenkin kokouksesta ja ohjeista! ;)
Fiia ja Elmo
Elmon tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| Vapaa | 17: Alkeis, 18: JII | 14: Terapia, 15: HeB-A, 18: HeC | 15: Este, 18: HeB | 15: HeB-A, 16: JI |
Liikutus:
Lauantai-maanatai on pitkä vapaa Elmolle, joten Fiian olisi tauon aikana hyvä ratsastaa pari kertaa. Maastoilu on tärkeää Elmolle, se pitää ponin päätä virkeänä, muuten Elmosta tulee elämäänsä kyllästynyt kiukuttelija. Kunnon maasto siis kerran viikossa ja kentällä/maneesissa treeniä ennen ja jälkeen mahdollisesti kävelyt maastossa. Koulutreeni Fiian kanssa pitää Elmon myöskin parempana, joten sellainen kerran viikkoon myöskin. Esteitä voi treenata silloin tällöin ja maastossa kuivilla säillä voi pieniä maastoesteitä hypätä.
Joululoma: Joululoman voi ottaa rennostikin. Elmo tarvitsee myös vapaata ja pitkiä tarhailupäiviä. Kerran-pari juoksutusta ja irtohypytystä. Lähempänä tuntien alkua kunnon kouluvääntöä ja maastoilua.
Muu hoito:
Elmon tuntisuunnitelmaan on lisätty tämän syksyn aikana terapia- ja alkesitunteja, Elmo on sen verran rauhoittunut. Jos Fiia vaan pääsee auttamaan näissä, Elmo kun pelottelee välillä pieniä ratsastajia. Harja pidetän pystynä, pitkän harjan Elmo vaan hinkkaa ohueksi. Järkevä loimitus. Elmo on perusterve poni, ei mitään kummallisempaa. Suunpieliä voi voidella, jos ne pakkasaikaan aukeavat.
Fiian ja Elmon elämä on jatkunut jo useita vuosia ilahduttavan tasaiseen tahtiin. Parivaljakko on kehittynyt, mutta tarinoissa on myös realistisuutta takapakkeineen ja ongelmineen. Tunnelmallista, kuitenkin realistista ja aktiivista hoitamista Fiialta <3
Kirjoitettu 28.12.2014
Maksu:
Tuskin koskaan on satulahuone ollut niin täynnä kuin hoitajakokouksen alkaessa. Minä istun varustearkun päällä jalat ja hoitopäiväkirja sylissä ja pureskelen mustekynäni päätä mietteliäänä. Edessä on varmasti informatiiviset pari tuntia. Vaikka maalaisjärjellä ja rohkeasti kysymällä pääsee pitkälle, on mukava saada kuulla, miltä minun ja Elmon yhteistyö Annesta vaikuttaa. Erityisesti minua kiinnostaa, millaisia ohjeita saan joululomaa varten. Joulutaukoni yliopistosta on jo alkanut ja likipitäen kuukauden mittainen, joten ehdin hyvin viettämään paljon aikaa Elmon kanssa.
”Tervetuloa kaikille! Aloitellaan sitten hoitajakokousta”, Anne rykäisee ja puheensorina alkaa vaimeta.
”Heitä mulle vielä pipari”, kuiskaan nopeasti jalkoihini nojailevalle Rosalle. Tyttö nakkaa minulle kaksikin kappaletta, joita mussutan Annen pohjustusta kuunnellessani. Nainen alkaa käydä hoitajia ja hevosia läpi aakkosjärjestyksessä, Britta ensimmäisenä. Pidän korvat auki. Hoitajana ja vakiokävijänä sitä välillä pääsee huolehtimaan muistakin hevosista kuin omasta silmäterästään, ja on hyvä tietää, jos jonkun hevosen kanssa on jotain erityistä. Puoliakaan en tietenkään enää minuutin jälkeen muista, mutta ehkä jotain jää päähänkin.
Annen kerrottua ohjeensa Patronin hoidosta Emmylle vuorossa on minä ja Elmo.
”Viikonlopputauon aikana sun olisi hyvä ratsastaa Elmolla pari kertaa”, nainen kertoo. Nyökäytän päätäni – asiasta on ollut puhetta ennenkin, eikä tietysti vaadita hevoskuiskaajaa huomaamaan, että Elmo kerää energiaa kolmesta perättäisestä vapaasta. Viikonloppuisin ja alkuviikosta minulla useimmiten onkin aikaa ratsastaa Elmo useamman kerran, joten järjestely sopii minulle hyvin. Tiistaista perjantaihin poni saa keskittyä kaurojensa ansaitsemiseen ja minä opiskeluihini.
”Maastoilu pitää Elmon virkeänä, se on sille hyvin tärkeää”, Anne jatkaa. ”Kunnon maastolenkki kerran viikkoon ja mielellään myös alku- ja loppukäynnit treenin yhteydessä maastossa.”
Kirjoitan sen nopeasti ylös. Yleensä olenkin päässyt kerran viikossa lähtemään maastoon, mutta täytyy ehdottomasti muistaa lisätä maastokävelyt mukaan ohjelmaan.
”Kerran viikkoon voisit treenata sen kanssa kunnolla koulua, se pitää ponin parempana”, Anne hymyilee. Hymyilen takaisin – on mukava kuulla, ettei yhteisistä koulutuokiostamme Elmon kanssa ole ollut ainakaan haittaa tuntilaisia ajatellen.
”Sitten joululoma. Sen voi ottaa oikein rennosti, vapaata, vähän juoksutusta ja irtohypytystä. Lähempänä tuntien alkua sitten maastoilua ja koulua.” Suunnitelma kuulostaa erittäin hyvältä. Niin minusta kuin varmasti myös Elmosta on mukavaa päästä nauttimaan hetki ihan vain pelkästä olemisesta ja maasta käsin työskentelystä. ”Loma rennosti, IRTOHYPYTÄ, maastoilua&koulua myöhemmin”, kirjoitan kynä sauhuten paperille. Toivottavasti saisin omista merkinnöistäni selvää vielä myöhemminkin.
”Terapia- ja alkeistunneille jos pääset avuksi, niin olisi hyvä”, Anne kertoo. ”Muuten ei mitään ihmeellistä, järkevä loimitus. Suupeliä voi rasvata jos pakkasella kuivaa.”
Taluttamisessa minun kyllä pitäisi tosissaan kunnostautua. Täytyisi yrittää ehtiä entistä aikaisemmin tallille tiistaisin tai keskiviikkoisin, niin pääsisin avuksi. Taluttaminen ja ylipäätänsä lasten kanssa touhuaminen on minusta hauskaa, ajankohta vain on nykyään hiukan hankala. Suupielien rasvauksen kirjoitan ylös – siihenkin pitäisi kiinnittää huomiota, kunhan pakkaset tästä alkavat kiristymään. Jos alkavat.
”Muutenhan teillä menee hyvin”, Anne hymyilee vielä ennen siirtymistään Inkeriin ja Siiriin. Kommentti tuntuu hyvältä. Suunnilleen entiseen tahtiin saan siis jatkaa Elmon hoitajana!
Inkeri ja Siiri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 16: Alkeis, 17: JII | 15: West., 16: Miniponit | 16: JII, 17: JI | Vapaa | 14: Talutus, 16: JI |
Liikutus:
Liikutuksessa on Inkerin hyvä keskittyä maastoiluun, esteisiin ja ohjas/kärryajoon. Siirille kertyy helposti ylimääräistä, joten pitkäkestoista työskentelyä saa olla. Esim. viikonloppuisin joku pitempi maasto. Koulussa keskitytään edelleen siirtymisiin ja kontrolliin. Maastakäsin voi opetella avoja sekä sulkuja ja tottelevaisuutta noin yleensäkin.
Muu hoito:
Edelleen Siirin harja letitetään tunneille. Tästä ei tingitä ja Inkeri voi tuntiaisille opettaa tätä eteenpäin. Maanantaina ja perjantaina Inkeri paikalle taluttamaan, mikäli pääsee. Hyvät harjausoperaatiot talvella ja hoitotoimenpiteet edelleen käytävällä tai hoitopuomeilla, jos Walma on paikalla.
Siirille on vaikea kuvitella muuta hoitajaa kuin mini-Inkeri. Parivaljakon hymyilyttävät seikkailut ilahduttavat aina. Rentoa ja iloista hoitamista =)
Kirjoitettu 17.1.2015
Karoliina ja Myntti
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 15: HeC, 18: Este | 14: Terapia, 15: West. | Läpiratsastus | 18: HeB, 19: Alkeis | Vapaa |
Liikutus:
Myntti käy monipuolisesti tunneilla, alkeistunneilta estetunneille asti. Keskiviikolle joskus hankala Myntti ei ole löytänyt paikkaansa, ja se onkin ollut perinteisesti Myntin läpiratsastuspäivä henkilökunnan puolesta. Myntti on varma maastoilukaveri ja vapaapäiville voikin lisätä reippaasti maastoa. Varsinaisia vapaapäiviä tamma ei välttämättä tarvitse, vaan pysyy parempana, kun on koko ajan käytössä. Maastoon ja kentällekin Karoliina voi rohkeasti ottaa westernsatulan käyttöön. Mikään ei estä kunnon koulu- ja estetreenejä silloin tällöin.
Muu hoito:
Myntin kanssa saa Karoliina olla auttamassa ainakin tiistaisin ja torstaisin, jos vain pääsee paikalle. Tamma on kuuluisa huonosta tallikäyttäytymisestään, ainakin aikaajoin. Varustehuolto vie varmasti tamman kanssa paljon aikaa, mutta selkeää ja johdonmukaisia hoitamishetkiä tamma eniten kaipaa.
Karoliinan rauhallinen tyyli hoitaa sopii Myntille oivasti. Rentoa ja realistista menoa hevosen luonne huomioon ottaen. Hienoa!
Kirjoitettu 17.1.2015
Maksu:
Maksu:
Luna ja Humu
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| Vapaa | 15: West, 17: alk. | Vapaa | 16: HeC, 19: Alk. | 16: JI, 18: este |
Liikutus:
Humun tuntiliikutus on melko kevyttä. Vaikka tamma onkin jo hyvää vauhtia siirtymässä eläkkeelle, löytyy tästä karvakasasta vauhtia. Pientä selkäoireilua Humulla on aina välillä ollut, siksi tuntimäärää on vähennetty. Viikossa olisi hyvä tulla pari pitempää maastolenkkiä. Humu on todella maastovarma ja rakastaa metsässä liikkumista, joten tätä kannattaa hyödyntää. Myös Humun westernsatulaa kannattaa käyttää, paino jakautuu siinä paremmin koko selälle ja Humukin käyttää lihaksiaan paremmin. Humua pyritään läpiratsastamaan Annen tai Pirren toimesta kerran kuussa, sille helposti kehittyy paatuneisuutta helpoilla tunneilla. Humulle liika seisominen on haitallista, joten paljon maastakäsin taluttelua ja irtojuoksutusta voi harrastaa. Haastavampaa este- tai koulutreeniä voi Luna tehdä n. kerran viikossa.
Joululoma: Maastoilua paljon. Joululomalla on myös kavereita lähdössä maastoon, joten sitä kannattaa hyödyntää. Kerran viikkoon yksi kunnon koulutreeni (väistöjä ja temponvaihteluita, erityisesti vasen pohje läpi) ja yksi estetreeni.
Muu hoito:
Humulle kuivatusloimi, jos on vähääkin hikinen. Kovilla pakkasilla voi aittaan alittaa villaloimen. Ei klipata, joten aika paksun karvan Humu kasvattaa. Vuohiskarvoja voi trimmata talvella, ettei lumi paakkuunnu aivan vallan. Harja leititetään tunneille, joten Luna voi olla siinä auttamassa, jos tuntilainen ei osaa. Tuntien jälkeen letti puretaan aina ja harja selvitetään hyvin. Kevyttä hierontaa selkään ja jalkoja voi venytellä. Voidaan katsoa tekniikoita myöhemmin.
Luna on supersopiva hoitaja Humulle ja hoitotaival käynnistyi syksyllä rennon iloisesti. Lunan tallikäyttäytymisestä näkyy ilo ja mukava tekemisen meininki. =)
Kirjoitettu 7.12.2014
Maksu:
Lynn ja Sentti
Sentin tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 18: este, 19: JII | Vapaa | 14: Terapia, 15: heB/A, 19: heB/A | 15: este, 18: HeB | 14: Tal., 17: HeB/A, 19: heA |
Liikutus:
Lynn vuokrailee Senttiä keskimäärin kerran kuussa. Sentin vanhana hoitajana Lynn tietänee oriin metkut ja mielialat, joten varmasti osaa ottaa vuokrauspäiväänsä sopivan treenin. Sentti ei ole Pirren erityisessä estevalmennuksessa, vaikka estetunneilla käykin. Toki Pirre on Senttiä kokeillut, mutta melko varmana hyppääjänä, toimii tuntilaisilla näinkin. Pitemmät, reippaat maastot ja kavalettijumppasarjat voisivat sopia Lynnille, ainakin välillä. Kouluratsastuspuolella sulkuja ja avoja sekä laukka- ja ravityöskentelyssä kootussa muodossa ratsastusta, herra kun helposti karkaa vähän pitkäksi. Mikäli Lynn pääsee avustamaan Sentin talutuksiin. se olisi bueno!
Joululoma: Joka toinen päivä kokoavaa treeniä, joka toinen päivä maastoilua tai leppoisaa. Pari hyppykertaa loman ajalle.
Muu hoito:
Vuokrausten yhteydessä perushoito riittää. Mikäli jotain erikoista ilmenee, Lynn voi raportoida henkilökunnalle tai Elinalle.
Kirjoitettu 22.11.2014
Maksu:
Nadja, Edi ja Taiga
Edin tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 15: HeC, 16: Alk. | 17: Alk, 18: JII | 14: Terap./maas., 15: HeB-A, 17: JI | 15: est., 18: HeB | Vapaa |
Liikutus:
Edin tuntikalenteri näyttää melko monipuoliselta, mikä on hyvä juttu, taipuuhan poni moneen. Vapaapäivän osuessa perjantaille on viikonlopun tienoille Nadjan hyvä ajoittaa pari ratsastuskertaa: maasto ja kunnon koulu- tai estetreeni. Yksi vapaapäivä viikossa. Treeneissä Edi hyvin eteen ja pohkeen eteen jo heti alussa, se saa puolet viikosta laiskotella helpoilla tunneilla ja kulkea pitkänä, joten selkää ja takasia käyttöön. Estetreeneissä esim. innareita. Maastossa Edi kulkee melko varmasti, mutta alkaa silloin tällöin sikailemaan ja "pelkää" ties mitä. Tätä voikin vähentää tekemällä väistöjä tai temponvaihteluita maastoillessa ja hevonen hereillä ratsastajan avuille.
Joululoma: Tehotreeniä koulussa; paljon taivutuksia ja pohkeille herkistämistä. Nopeat pidätteet ohjista, ettei jää kädelle makaamaan. Laukannostot teräviksi ja kaikenlainen puoliteholla kulkeminen pois. Ennen tuntien alkua voi antaa 2-4 päivän loman.
Muu hoito:
Ediä ei klipata, vaikka karvaa kasvaakin. Se saa olla melkein koko päivät tarhassa ja harvemmin loimiakaan tarvitaan. Erityisen märillä keleillä ehkä. Hyvä harjaus ja perushoito ja pesu kurakeleillä kerran viikkoon riittänee. Keskiviikkona Nadjaa tarvitaan, mikäli vaan pääsee, terpaiaan avustamaan molempien ponien kanssa.
Taigan tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 15: HeC, 19: JII | 18: JII, 19: heC | 15: Terap./maas., 17: JI, 18: heC | Vapaa | 14: Tal., 15: heB-A, 16: JI |
Liikutus:
Taiga liikkuu pääasiassa perustunneilla ja lisäksi talutustunneilla. Estetreeni on Taigalle ehdoton hoitajan toimesta, niitä se pääsee muuten hyppäämään liian vähän. Taiga on taitava hyppääjä, vaikkakin kaahottaa välillä ja innostuu helposti. Taigalla on pienet, pehmeät askeleet, mutta se helposti karkaa etupainoiseksi ja painaa kädelle. Tehokasta istunnalla ratsastamista ja vaikka tuntuisikin hankalalta, käsi ajattelee eteen, vaikka poni ottaisikin siitä kierroksia. Paljon voltteja ja taivutuksia; pohkeet ja erityisesti painoapu läpi. Maastossa Taiga on unelma, joten siellä kannattaa treenata myös. Valaistu reitti on ponille tuttu ja sen voi käydä reippailemassa vaikka tuntien jälkeenkin. Taigan vuokraaja, Wear, käy liikuttamassa parisen kertaa kuukaudessa.
Joululoma: Esteitä, maastoilua ja koulutreeniä sopivassa suhteessa. Voi antaa pari vapaapäivää putkeenkin, Taiga ei ole niistä moksiskaan. Hyvä käyttää johtohevosena maastossa kavereiden kanssa, varsinkin pimeällä.
Muu hoito:
Taigalla on tälä hetkellä aristusta suussa. Eläinlääkäri on tsekannut, mutta mitään ei ole löytynyt. Hampaatkin raspattu. Mennään hetki kumikuolaimen kanssa. Ei klipata, pitkä karva sopii aitta-asumiseen hyvin. Poni myös tarhailee vähintään 6 tuntia päivässä. Harja on pidetty perinteisesti kämmenmittaisena. Keskiviikkona Nadjaa tarvitaan, mikäli vaan pääsee, terpaiaan avustamaan molempien ponien kanssa.
Rauhallisesti lähtenyt hoitosyksy käyntiin. Mukavalla tavalla Nadja on treenannut molempia poneja ja osallistunut tapahtumiin. Kahden ponin hoitamisessa on hommaa, hienosti on mennyt! =)
Kirjoitettu 10.12.2014
Maksu:
Pyyhin pikaisesti lumihiutaleet takkini hihoista ja vapaina hulmuavista hiuksistani astuessani tallin lämpöön. Enää muutama päivä jouluun, ja sen huomasi tallissakin. Monet olivat koristelleet hoitsujensa ovia erilaisilla joulukoristeilla, nauhoilla, pipareilla, joulupalloilla, ja näkyipä muutamassa ovessa olevan kuvakalenteritkin. Kävellessäni satulahuonetta kohti pysähdyin nopeasti moikkaamaan Ediä, joka kurkisteli karsinastaan korvat suloisesti hörössä.
- Nadja! Tuu, kokous alkaa parin minuutin päästä!
Käännyin katsomaan kohti satulahuonetta ja huomasin huutajaksi vaaleatukkaisen Emmyn, joka katsoi minua odottavasti käsi satulahuoneen ovenkahvalla. Jätin Edin tuijottamaan perääni ja astuin hymyillen satulahuoneeseen Emmyn perässä.
- Tuolla keskellä on glögiä, menkää ottamaan, kuulin Claran kehottavan korvani juuresta. Niinpä luovimme Emmyn kanssa tiemme keskelle huonetta, jossa Anne oli juuri kaatamassa glögiä Inkerille. Lykkäsimme kertakäyttömukit naisen eteen ja pian glögi jo lämmittikin käsiämme mukin läpi. Nappasin käteeni myös pari piparia ja puikkelehdin ihmismassan keskelle, niin että kuitenkin näin ja kuulin Annen. Emmy asettui toiselle puolelleni ja Pihla ilmestyi jostakin toiselle.
- Noniin, tervetuloa kaikki syksyn hoitajakokoukseen. Nyt käydään siis läpi jokaisen parivaljakon kohdalta hevosen joululoman aikainen liikutus sekä hoitotoimet ynnä muut tälle talvelle. Ja tietysti kerrataan vähän, miten syksy on mennyt. Aloitetaan Britasta ja Hypestä.
Jaksoin kuunnella Annen selostuksen Britalle, mutta sen jälkeen jokin maaginen voima sai käteni eksymään taskulleni ja keskityin puhelimeeni kunnes kuulin Lynnin nimen mainittavan. Tiesin hänen olevan aakkosjärjestyksessä juuri ennen minua, joten tungin Samsungin taskuuni ja nostin katseeni Anneen. Lynnille ei Annella ollut paljonkaan asiaa, joten pian tallin pomo käänsi katseensa minuun.
- Okei Nadja, aloitetaanpa sun kanssa vaikka Edistä. Nyt joululomalla saisit treenata sitä erityisen paljon koulussa ja katsoa että se liikkuu terävänä. Ennen tuntien alkua voit antaa sille muutaman päivän loman.
- Kahden ponin hoitamisessa tosiaan on hommaa, mutta hyvin olet ehtinyt ja jaksanut molempien kanssa treenailla ja hoidella ponskeja. Hienosti on mennyt! Anne päätti puheensa hymyillen, kun oli saanut puhuttua kanssani läpi kaiken sekä Taigan että Edin hoidosta. Aikaa oli tosiaan mennyt minuun tuplasti enemmän kuin muihin, olihan minulla myös tuplasti enemmän hoidettavaa kuin muilla.
Kuuntelin vielä Annen sanat parille seuraavalle hoitajalle, mutta sen jälkeen puhelimeni värisi taskussani. Tsekkasin äidiltä tulleen viestin, jossa minua vaadittiin kotiin siivoamaan, jippii. Kuiskasin Emmylle lähteväni ja hiippailin mahdollisimman huomaamattomasti satulahuoneen ovesta ulos.
Kiitti hoitajakokouksesta! :)
Pihla ja Pella
Pellan tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 16: Alkeis, 17: JII | 14: Terapia, 16: Miniponit | Vapaa | 15: Este, 16: HeC | Vapaa |
Liikutus:
Pellan tuntisuunnitelma on kevyt, onhan poni tehnyt jo mittavan uran tuntiratsuna. Pääasiassa Pella käy talutus- ja jatkotunneilla. Lisäksi kerran viikossa estetunnilla. Pella on hyvä hyppääjä ja nauttii siitä. Pihla voikin hypätä Pellalla muutaman kerran kuussa ja pitää sen mieltä virkeänä. Vapaapäivinä paljon maastoilua ja koulutreeniä. Pella on hyvin kiltti ratsastettaessa, mutta osaa kyllä laiskotella, jos sitä ei laita kunnolla töihin. Pieniä maastoesteitä kuivilla säillä, Pella tykkää.
Joululoma: Monipuolista liikutusta, lisäksi voi hiihtoratsastaa ym. leikitellä.
Muu hoito:
Edelleen Pihlan olisi hyvä olla talutustunneilla (ma, ti) avustamassa. Muuten jatketaan hyvällä perushoidolla. Ei klipata ja annetaan olla tarhassa mahdollisimman paljon.
Pihlan ja Pellan suhde syvenee ja hoitokertomukset ovat pysyneet erityisen laadukkaina ja realistisina. Ihania kuvia unohtamatta =)
Kirjoitettu 28.12.2014
Maksu:
Hoitajahuone oli täynnä naurua ja pulinaa. Hetken kuluttua Anne hiljensi kaikki korotetulla äänellään. Tuli ihan hiljaista. Anne toivotti meidän kaikki tervetulleiksi vuoden 2014 hoitajakokoukseen. Paransin hiukan istuma-asentoani. Jakkara allani oli kovin huteran oloinen. Toivoin jakkaran kestävän kuitenkin tarvittavan ajan.
Anne alkoi pian kertoa eri hoidokeista. Join hieman käsissäni olevasta glögimukista. Juoma lämmitti mukavasti. Sää olikin melko kylmä pihalla. Anne selitti kuuluvalla äänellä eri hevosten ja ponien tuntisuunnitelmia ja hoitajien tehtäviä.
Kului hetki, ennenkö Pellan nimi mainittiin. Havahduin heti ja suoristin selkäni. Anne alkoi lukea seuraavan vuoden tuntisuunnitelmaa. Pellalla olisi taas keskiviikko ja perjantai vapaata. Sopihan se minulle, ne olivat hyviä päiviä. Anne kertoi, että minua tarvittaisiin maanantaisin ja tiistaisin avustajana talutustunneilla. Lisäksi Pellan piti antaa olla mahdollisimman paljon tarhassa.
”Voit harrastaa joululomalla Pellan kanssa kaikenlaista monipuolista liikutusta, kuten hiihtoratsastusta ja sellaista,” Anne selitti. Innostuin kuullessani sanan hiihtoratsastus. Sitä pitäisikin päästä koittamaan! Uskoin Pellan olevan hommaan kuin luotu, olihan sitä myös ohjasajettu.
Pian Anne lopetti puheensa Pellasta. Olin saanut kehuja hoitajana olemisesta, niin kuin jokainen muukin hoitaja oli saanut. Kiitin vielä Annea ja nappasin sitten pöydällä olevasta korista piparia. Aloin miettiä puheita tarkemmin. Esteitä mielenvirkistykseksi ja enemmän koulutreeniä, jotta Pella ei laiskottelisi muilla tunneilla. Lisäksi olin saanut luvan koittaa maastoesteitäkin, sitten joskus. Olin todella tyytyväinen saadessani hoitaa niin ihanaa hevosta kuin Pella!
Kiitos vielä ihanasta kommentista! :)
Pyry ja Reino
Reinon tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 16: Alkeis, 17: JII | 14: Terapia, 17: Alkeis | 15: HeB-A, 16: JII | 15: Este, 19: Alkeis | Vapaa |
Liikutus:
Pyryn kanssa ollaankin puhuttu paljon Reinon ajovaihteen herättelemisestä. Ajoa joko kärryjen kanssa tai ilman voi Pyry harrastaa aina kun mahdollista. Reino tykkää ja herkistyy siitä myös tunneille. Ratsastussaralla, varsinkin viikonloppuisin yksi maasto olisi pilkkuponin pään kannalta edullista. Muuten rentoa työskentelyä kentällä Pyryn taitojen mukaan.
Muu hoito:
Reino käy paljon alkeistunneilla, joten niissä voi Pyry auttaa mahdollisuuksien mukaan. Kulmikas Reino on perusterve hevonen eikä tarvitse mitään ihmeellisyyksiä hoitamisessa. Varmat otteet riittävät. Reinolla käytetään paljon pinteleitä, joten niiden huolto, pesu ja kuivaus on hyvä pitää säännöllisenä.
Pyry ja Reino aloittivat hitaasti tunnustellen ja tutustuen. On ollut ilo seurata parivaljakon kehitystä ja monipuolisia hoitomerkintöjä!
Kirjoitettu 17.1.2015
Maksu:
Pyry nuokkui hieman heiluvalla tuolillaan. Unen ja valveen rajamailla häilyi yksittäisiä lauseita: ”Koska Hype klipataan talvisin, on sen loimituksesta huolehdittava erityisen hyvin”, ”Clara, Walmaa saa kouluttaa ja treenata monipuolisesti, lisäksi voisit juoksuttaa sitä.”, ”Myntti on varma maastoilukaveri ja vapaapäiville voikin lisätä reippaasti maastoa.”, ” Humulle kuivatusloimi, jos on vähääkin hikinen.”
Joku tökkäisi Pyryä kylkeen. ”Herätys, sä oot seuraavana”, Inkeri supatti.
Pyry havahtui ja räpytteli silmiään. Anne käänteli vihkonsa sivuja ja nosti sitten katseensa poikaan.
”Pyry ja Reino, mites teillä on sujunut?”
”Öhm, tota, ihan kivasti?”
Anne ei selkeästi jäänyt odottamaan laajasanaisempaa analyysiä vaan aloitti ohjeistuksensa. Pyry kaivoi äkkiä kynän taskustaan ja alkoi raapustaa rypistyneen paperinpalan kulmaan kuulemiaan neuvoja.
”Niin kuin ollaan jo puhuttukin, niin ajoa voi harrastaa joko kärryjen kanssa tai ilman, Reino tykkää ja herkistyy siitä myös tunneille.”
AJOA, Pyry raapusti nyökkäillen.
”Ja varsinkin viikonloppuisin yksi maasto tekee hyvää.”
Maasto, väh. 1 krt. Viikonloppuisin, esim!
”Muuten rentoa työskentelyä kentällä omien taitojen mukaan.”
Kentällä rennosti, mitä nyt osaat.
Alkeistunneilla apuna!
Varmat otteet hoitaessa.
Pintelien puunaus!
Annen lopetettua Pyry vihdoin nosti katseensa tekemästään listasta.
”Teillähän on mennyt tosi kivasti ja rauhallisesti, monipuolista tekemistä paljon. Etteköhän te kehity hyväksi parivaljakoksi”, Anne totesi loppuun hymyillen.
Pyrykin uskalsi rentoutua ja hymyillä takaisin. Ennen kokousta (ja ennen nukahtamistaan) satulahuoneessa tuolilla oli istunut hyvin hermostunut hoitaja. Eikö hän ollut ihan liian huono ratsastaja hoitajaksi? Tai mitä jos ajohommat on mennyt ihan pieleen? Tai entä jos Reinon kaikki varusteet ovat mystisesti tuhoutuneet käyttökelvottomiksi Pyryn hoidossa?
Pyry taitteli paperinsa huolellisesti taskuun ja saattoi pikkuhiljaa alkaa rentoutua. Tai ehkä hän hallitsikin tekemisensä, jos nyt ei täydellisesti, niin ihan kohtuullisen hyvin? Hoitohevosen verran ainakin. Ajatus hymyilytti.
Anne kävi läpi papereitaan loppujen hoitajien kanssa, mutta Pyryn päähän niistä ohjeistuksista ei jäänyt paljoakaan. Sen sijaan päässä pyörivät erilaiset suunnitelmat hoidokkinsa pään menoksi kevättä varten. Ajamista ainakin treenataan, ohjasajoa kanssa. Entä jos joskus rakentelisi jonkun valjakkotyyppisen radan kentälle, pujotteluja ja tarkkuustehtäviä… Ja keväämmällä voisi tehdä pidempiä reissuja kavereiden kanssa, ottaa vaikka eväät mukaan ja lähteä maastoon. Ja niitä laukannostojakin voisi joskus treenata…
Vatsassa muljahti. Onneksi kevääseen mahtui monta kuukautta. Eikä niillä laukoilla nyt niin kiire ollut…
Kiitos kokouksesta ja kivoista kommenteista! :>
Rosa ja Kössi
Kössin tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 18: Este, 19: JII | 18: JII, 18: HeC | 16: JII, 19: HeB-A | Vapaa | 18: Este, 19: HeA |
Liikutus:
Kössin tuntisuunnitelma on melko vaihteleva. Viikko-ohjelmaan mahtuu kuitenkin useita jatkotunteja, joilla Kössi roikottaa helposti ratsastajia. Massiivisena hevosena Kössi kaipaa miltei päivittäistä liikuntaa, joten yksi maasto päivä ja kaksi treenipäivää Rosan osalta oavat juuri passelit. Esteitä, kontrollia ja siirtymisiä on hyvä harjoitella ja treenata huimaa etupainoisuutta pois.
Muu hoito:
Hoitaessa Kössi saattaa olla haastava, joten varmoja otteita ja esimerkkiä voi Rosa olla näyttämässä tuntilaisille aina kun mahdollista. Kössi saa aina välillä kortisonikuureja ihottumaansa. Siinä samalla menee myös vatsalääkettä, joten Rosan on hyvä seurata päiväkirjasta ohjeita lääkitykseen. Harja pidetään suosiolla lyhyenä nysänä, Kössi kun hinkkaa sen kuitenkin pois. Ihottumia desinfioidaan ja märkiviin haavoihin antibioottivoidetta. Rauhallisiin ihottumiin hoitovoidetta. Kössi on hyvä myöskin klipata, koska paksu karva saa ihottumat helähtämään. Kesää varten Kössille on tulossa kunnon suojaloimet. Talvella ilmava toppaloimi tarhaan ja kevyt villaloimi talliin. Fleeceä ei käytetä. Loimet pidetään puhtaina ja ehjinä. Samoin satulahuopa vaihdetaan päivittäin tai ainakin hikoamisen jälkeen.
Rosa ja Kössi on ihana pari, jonka vauhdikas elämä on tuonut väriä Seppeleen syksyyn ja talveen.
Kirjoitettu 25.1.2015
Maksu:
Salma ja Bonnie
Bonnien esimerkkiviikko treenikaudella:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| Kevyt este/kavaletti | Sileällä venyttely | Maasto | Este | Palautus/maasto | Sileä | Kevyt työskentely |
Liikutus:
Salma ja Bonnie voivat jatkaa perustyöskentelyllä, joka on osoittautunut tehokkaaksi. Bonnien kanssa on syytä hakea rentoutta, pehemyttä ja kuuliaisuutta. Kun kontrollia saadaan parannettua, saadaan myös ratasuorituksia paremmiksi. Sileällä esim. kolmikaarisia kiemurauria ja ylitaivutuksia, paljon pyöreänä ja pehemänä ratsastelua. Vastalaukkoja ja tasapainon säätelyä. Maastossa kiipeilyä ja monipuolista tekemistä, keväämmällä maastoesteitä taas enemmän. Satunnaisia valmennuksia Annelta ja Pirreltä luvassa.
Muu hoito:
Sama kuin viimeeksi: jalkojen kylmäys ja hyvä pesu usein, varsinkin nyt, kun Bonnie on kimoontunut enemmän. Takaosan kireys on parantunut ja siihen auttaakin tasapainoinen liikutus, mutta hierojan kanssa jatketaan satunnaisesti. Bonnien rekisteröinnissä on ollut haaseita, sukuselvityksestä puuttuu pari palasta. Mutta tämä pyritään nyt korjaamaan.
Eipä tässä mitään kummempia voi sanoa: Super-Salma ja Ihqu-Bonnie, toisiaan täydentävä kaksikko <3 Mahtavaa, aktiivista ja monipuolista toimintaa tarinasta ja kuvasta toiseen!
Kirjoitettu 25.1.2015
Maksu:
Nyt oli joulu.
Ajatus iski tajuntaani, kun kopistelin lumet satulahuoneen ovella kengistäni ja jätin pimeän tallipihan taakseni. Nenänpään punaiseksi sipaissut pakkanen oli saanut minut kiskomaan ylleni villapaidan lisäksi toppatakin ja vetämään karvaisen hupun päähäni. Sisään astuttuani jouduin siis sysäämään hupun pois silmiltäni ennen kuin saatoin nähdä ikkunalle vedetyn himmeän punakultaisen valonauhan ja nurkassa kuivuvan uhkean kuusen.
Joulun kuitenkin haistoin jo ennen sitä. Punaisen hyllykön päälle oli tuotu kaunis ruskeasta pajusta tehty kori, jossa makasi iso pino siirapilta, kardemummalta ja inkivääriltä tuoksuvia pipareita. Korin vierellä, patalapun päällä, oli iso kiiltävä kattilallinen tummaa glögiä. Sen pistävän marjainen tuoksu peitti kylmän viiman alleen.
Meitä oli paljon. Tuntui melkein, kuin olisi tullut tallin pikkujouluihin. Ihmisiä seisoskeli siellä täällä piparinmuruja suupielissä ja puheensorina pysytteli turvallisen tasaisena mattona. Minun perässäni jo ennestään täyteen huoneeseen lappasi vielä Clara, Elina ja Luna. Heidän hiuksillaan oli pientä kevyttä lumihöttöä.
Annen tultua paikalle huone hiljeni vähä vähältä. Hoitajat kuhisivat etsiessään sopivaa istumapaikkaa. Inkeri ja Eetu kehittivät kovaäänisen naljailun tunkiessaan samaan penkinpäätyyn ja vaikenivat vasta, kun Anne uhkasi lähettää heidät taluttamaan jokaiselle alkeistunnille ensi lokakuuhun asti. Minä löysin mukavan sopen Edin satulatelineen alta ja istuin kylki Pyryn kylkeä vasten. Hän katseli tumman, venähtäneen otsatukkansa alta hiljaisena ja vakavana. Siitä minä pidin Pyryssä, hän tajusi olla hiljaa oikeassa paikassa, mietin hyväntuulisena.
Oli vaikea saada kihertävä ja innostunut porukka istumaan hiljaa koko hoitajakokouksen ajan. Anne kävi vuorollaan hoitosuunnitelmat jokaisen hoitajan kanssa – ja sen aikaa Inksukin jaksoi istua kärppänä ja kirjoittaa muistiinpanoja Sirpansa tuntikuvioista. Kokouksen jatkuessa siellä täällä alkoi näkyä pälyileviä katseita, jotka hakivat kiintopistettä joko toisista silmistä tai puhelimen ruudusta. Vaimea sipinä nousi puolen tunnin jälkeen Annen uutteran puheen taustalle.
”Sit Salma ja Bonnie”, Annen ääni herätti minut yllättäen. Pelasin juuri neljättä erää ristinollaa Pyryn kanssa vihkoni kulmaan ja hätkähdin niin, että vedin lyijykynällä pitkän graffitikiiltoisen jäljen peliruudukon ylitse. Pyry sulkeutui oman vihkonsa puoleen ja minä kohotin katseeni Anneen. En ollut ihan varma oliko hänen silmissään huvittuneisuutta vai näinkö omiani.
Annen käydessä läpi Bonnien hoitosuunnitelmaa kirjoitin seuraavat muistiinpanot hätäisellä käsialalla vihkooni. Tunsin Pyryn kurkkivan silloin tällöin olkani ylitse ja nytkähtelevän naurusta.
- Hae rentoutta, pehmeyttä ja kuuliaisuutta. Ei siis mitään sekoiluja maastossa viis kertaa viikossa! Tai, itse asiassa, mä haluaisin nähdä sen Bonnien, joka vilistää silmät ummessa ja hampaat irvessä sänkkäillä PEHMEÄNÄ ja KUULIAISENA. Etenkin, kun se samalla a) säikkyy jänistä ja b) yrittää kiriä välimatkaa Tolloon tai muuhun tasaväkiseen kilpakumppaniin.
- Keväämmällä lisää maastoesteitä!! Anne on paras!!
- Heppahierojaa voi soittaa satunnaisesti katsomaan Bonnieta. Satunnaisesti = kerran viikkoon? Pitää kysyä Annelta saanko sponsoriratsastajasopimukseen myös satunnaisia ratsastajan hierontoja. Miten poni voi loistaa radalla jos sen selässä on jähmeälihaksinen tukki!
- Bonnien sukuselvityksessä on epäselvyyttä. Lue: tarvitaan uutta ulkomaanmatkaa! Missä niitä lahjakkaita ratsuponeja kasvatetaankaan, varmaan Irlannissa tai Uudessa-Seelannissa tai muualla, missä on makeita maisemia ja kilometritolkulla tilaa treenata…
- Oma muistiinpano: paljon uusia suunnitelmia! Ensi vuonna kisataan lisää ja maastoköpötellään vähintään yhtä paljon kuin tänäkin vuonna!
Sandra ja Aristo
Ariston tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| Vapaa | 18: JII, 19: HeC | 15: HeB-A, 17: JI | 17: JI, 18: HeB | 15: HeB-A, 18: Este |
Liikutus:
Ariston liikuntatarve osuu la-ma -akselille, muuten on melko vaihtelevaa tuntien osalta. Jatketaan tuntien ulkopuolella venyttelevien ja jumppaavien tehtävien kanssa. Varsinkin ravityöskenteyä on hyvä tehdä: Ariston ravi kun on melko jäykkää ja pomputtavaa. Sandra voi kevyessä ravissa hakea askeleeseen pituutta ja rentoutta. Harjoitusravityöskentelyä voi vältellä, että Aris saa paremmin selkää käyttöön. Esteitä voi ottaa kerran pariin viikkoon ja maastoilua kavereiden kanssa, ei mielellään yksin. Juoksutusta ja irtohypytystä voi silloin tällöin harjoitella.
Muu hoito:
Arikin on kokeilevainen nuori mies ja perushoidossa kaipaa määrätietoisia otteita. Välillä ruuna pompottaa oppilaita sähäämällä karsinassa, joten hyvä harjoitella käytävällä hoitoa ja sitoa kiinni karsinassa. Aristo koheltaa jonkin verran tarhassa, joten pienia nirhaumia tulee melko useinkin. Niitä voi hoitaa desinfiovalla voiteella.
Sandran ja Ariston elämä on edennyt mukavan rauhalliseen ja rentoon tahtiin. Pulppuavia tarinoita ja iloisia kuvia =)
Kirjoitettu 25.1.2015
Maksu:
Tuulia ja Hestia
Hestian tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 15: HeC, 16: Alkeis | 17: Alkeis, 18: JII | 16: JII, 18: HeC | 15: Este, 17: JI | 15: HeB-A, 16: JI |
Liikutus:
Hestian vapaapäivä tuntivärityksistä jäänyt pois, mutta korjataan kevään aikana tuntitaulukkoon! Pitäisi olla torstai.
Hestia liikkuu monipuolisesti tunneilla, mutta on selvästi esteponi. Sen kanssa voikin hypätä, mutta koulutreeni ei ole pahasta, vaan päinvastoin. Paljon siirtymisä käynnin ja laukan välillä ja esim. pohkeenväistöharjoituksia, joissa siirtymisiä ravin ja käynnin välillä. Hestia nauttii maastoilusta, sinne gramaanit mukaan; pysyy paremmin hanskassa. Isossa laukassa voi avata lihaksia, laukka on Hesen paras askellaji.
Muu hoito:
Hestia on vankkaluinen poni, jolle riittää hyvä perushoito. Tarhaan toppaloimi heti kun pakkanen laskee alle -5 asteen. Tallissa kevyt fleece/villaloimi riittää.
Iloinen pari: Tuulia ja Hestia =) Huikean aktiivista toimintaa ollut Tuulialta, vaikka lisäksi omistaa omankin ponin!
Kirjoitettu 25.1.2015
Maksu:
Wenla ja Gitta
Gitan tuntisuunnitelma:
| Ma | Ti | Ke | To | Pe |
| 17: JII, 18: Este | 14: Terapia, 17: Alkeis, 18: JII | Vapaa | 16: HeC, 17: JI | 15: HeB-A, 18: Este |
Liikutus:
Gitta tekee töitä tuntien jokaisella asteella. Keskiviikon voi hyvinkin antaa olla vapaapäivä, tai sitten jompi kumpi viikonlopun päivistä. Ehdottomasti kerran viikossa maastoilua, voi upottaa myös treenin alku/loppuverkkaan. Esteitä ja koulua vaihtelevasti ja myös maastakäsintyöskentelyä voi Wenla harrastaa. Koulupuolella pidetään huolii Gitan eteenpäinpyrkimyksestä ja reagoinnista pohkeeseen, Gitta kun tuppaa jumittamaan usein tunneilla.
Muu hoito:
Tiistaisin kaivataan Wenlan talutusapua terpaissa ja alkeistunneilla. Gitalla vaihtelee mielialat päivittäin ja joskus se on hankala hoitaessa. Joten niissäkin tilanteissa voi olla ratsastajille apuna. Tammalla pidetään lyhyt, siisti harja. Ei klipata. Hyvä perushoito riittää.
Wenla on juuri sopiva hoitaja puolihankalalle ratsastuskouluponitammalle! Vauhdikkaita, monipuolisia tarinoita on tullut tasaiseen tahtiin =)
Kirjoitettu 25.1.2015
Maksu:
Maksu:
Oli kirpeä ilma kun kiiruhdin koivukujaa pitkin kohti Seppeleen pihaa. Olin vaihteeksi myöhässä, kello oli viisi yli kaksitoista ja kokous alkoi jo kahdeltatoista. Okei, Anne tuskin vetäisi herneenpalkoa nenään vähäisestä myöhästymisestä, mutta olisin halunnut vaikuttaa hieman enemmän tarkalta ja hyvältä hoitajalta. Vetäisin odotushuoneen oven auki ja vilkaisin hoitajien edessä seisovaa Annea, joka näytti tomeralta vihko ja kynä kädessään.
"Tervetuloa Wenla, vielä kerkeää mukaan," hän toivotti hymyillen. Kiiruhdin nopeasti Rosan viereen istumaan ja otin vastaan Annelta saamani glögimukin. Mulla oli vihko ja pikkurillin mittainen lyijykynä mukanani, jos olisi joitain muistiinpantavaksi. Anne puheli muille hoitajille about tunnin verran, kunnes oli vihdoin mun vuoro. Muutama hoitaja astelikin jo pois odotushuoneesta ilmeisesti kyllästyneinä tai jotain sinneppäin.
"Eli Wenla ja tuo meidän Gitta..." Anne sanoi hetken mietintätauon jälkeen ja selasi vihkonsa äkkiä oikeaan kohtaan. "Tosiaan, Gitallahan on monipuolinen ja sopivan rankka tuntisuunnitelma, joten olisi hyvä jos poni saisi vähintään yhden vapaapäivän viikkon. Keskiviikko olisi hyvä päivä, mutta myös viikonlopulle voi sujauttaa vapaapäivän." Kirjoitin ripeästi käsialasta välittämättä kaiken mieleenpainuneen vihkooni, kun Anne peti hengähdystauon.
"Ehdottomasti yksi maasto per viikko, vaikka treenin alku- tai loppuverkkaan. Esteitä ja koulua vaihtelevasti, maastakäsittelykin on suotavaa. Sileällä muista pitää huoli eteenpäinpyrkimyksestä ja reagoinnista pohkeeseen. Tunneilla poni tuppaa näet vähän jumittelemaan," Anne jatkoi. Nyökyttelin minkä kerkesin ja kirjoitin kynä savuten vihkoon.
"Ja sitten hoitamispuoli... Aina kun pääset, niin tiistaisin tarvitaan terapiatunnilla ja alkeistunnilla talutusapua. Myös karsinassa pitää pienempien kanssa katsoa ponin perään, kun ei sitä teidä milloin draamapäivä koittaa." Anne selosti. "Gittaa ei klipata, harja pysyy lyhyenä. Hyvä perushoito riittää, perusterve poni kyseessä."
Annen siirtyessä seuraavaan kirjoitin nopeasti loputkin kohdat vihkooni ja aloin käymään listaa läpi.
- Maastoilua kerran viikkoon, sileällä eteenpäinpyrkimys ja reagointi pohkeeseen.
- Monipuolista liikuntaa, maastakäsittely suotavaa. Yks vp per viikko.
- Tiistaisin taluttamaan.
- Karsina-apua pienempien kanssa ja muutenkin.
- Ei klipata, harja lyhyenä, perushoito riittää.
Ei järin vaikeata.